– Anguniagaq tapersersorparput – kisermaassinissaanngitsorli, Pisiffimmi siulersuisuni siulittaasoq Julia Pars Brugsenimilu siulersuisuni siulittaasoq Avijâja Rosing-Olsen naalakkersuisut qaammatip aallartinnerani ukiuni arlalinni uppernarsaatinik tunngaveqarluartumik imigassaq aalakoornartortalik pillugu politikkimik siunnersuuteqarnerannut qisuariaateqarlutik ataatsimut nalunaaruteqarput.
Niuertarfeqarfiit marluk, Pisiffik aamma Kalaallit Nunaanni Brugseni, akisussaassuseqarlutik tuniniaasarlutik,
pisisut ukiuinik misissuisarlutik, sulisunik ilinniartitsisarlutik
imigassanillu aalakoornartortaqanngitsunik amerlanerusunik tuniniagaqartarlutik
erseqqissaapput.
– Anguniagaq tapersersorparput – kisermaassinissaanngitsorli, Pisiffimmi siulersuisuni siulittaasoq Julia Pars Brugsenimilu siulersuisuni siulittaasoq Avijâja Rosing-Olsen naalakkersuisut qaammatip aallartinnerani ukiuni arlalinni uppernarsaatinik tunngaveqarluartumik imigassaq aalakoornartortalik pillugu politikkimik siunnersuuteqarnerannut qisuariaateqarlutik ataatsimut nalunaaruteqarput.
Imigassaq aalakoornartortalik pillugu politikki politikkikkut isumaqatigiinniassutaassasoq
Imigassaq
aalakoornartortalik pillugu politikkimik ukiorpassuarni atuuttussamik
uppernarsaatinillu tunngaveqarluartumik saqqummiussinermut atatillugu
politikkikkut oqallittoqalerpoq.
- Politikkikkut
oqallinnissamut maanna piffissanngorpoq. Siunissami qanittumi, ajornanngippallu
ukiap ingerlanerani, Inatsisartuni oqallittoqassaaq. Inassuteqaatit pillugit,
inassuteqaatillu suut imigassaq aalakoornartulik pillugu politikkimut nutaamut
ilanngunneqassanersut, politikkikkut
isumaqatigiinniartoqassaaq, peqqissutsimut naalakkersuisoq Anna Wangenheim (D)
oqarpoq.
– Inatsisartut
qulangiinnarlugit pisoqassanngilaq. ilaqutariit, inuusuttut meeqqallu
pitsaanerpaamik isumagineqarsinnaaqqullugit Inatsisartut isumaqatigiinniarnermi
peqataatinneqarnissaat pingaaruteqarpoq, Mads Pedersen (IA) oqarpoq.
Niuertarfeqarfiit marluk, Pisiffik aamma Kalaallit Nunaanni Brugseni, akisussaassuseqarlutik tuniniaasarlutik,
pisisut ukiuinik misissuisarlutik, sulisunik ilinniartitsisarlutik
imigassanillu aalakoornartortaqanngitsunik amerlanerusunik tuniniagaqartarlutik
erseqqissaapput.
– Inuiaqatigiinni akisussaaffik pimoorupparput. Tunisaqarnerulernissaq
pinnagu siunissamut ungasissumut aaqqiissutissanik nioqqutissanillu
peqqinnarnerusunik pilersitseqataarusuppugut, erseqqissaapput.
Aningaasatigut kingunerinut mianersoqqusisut
2026-mut
aningaasanut inatsisissatut siunnersuut naapertorlugu ukiumi
naatsorsuusiorfiusumi 2024-mi imigassap aalakoornartutallip tunisaaneranit
akitsuutinit isertitat 195,9 millionit koruuniullutillu 2025-mut
missingersuutigineqartut 218,5 millionit koruuniupput, aappaagumullu 220,2
millionit koruuniussasut missingersuutigineqarpoq.
Niuertarfeqarfiit
taakku marluk naapertorlugit nunatsinni kisermaassilluni niuerneq
namminersortut niuernerannut annertuumik sunniuteqassaaq.
–
Namminersorlutik niuertut isertitaasa annertuut annaaneqarnissaat
kisermaassilluni niuernerup kingunerissavaa, tamannalu suliffinnik
annaasaqarfiusinnaallunilu atuisunut inuiaqatigiinnullu tamanut ajoqutaasumik
akit qaffakkiartornerannik kinguneqarsinnaavoq, taakku oqarput.
Pisiffiup
Brugsenillu Norgemi Sverigemilu misilittakkat innersuussutigaat, taakkualu
naapertorlugit kisermaassilluni niuerneq atornerluinermik
annikillisaajuaannarani nioqqutissalli akitsoraluttuinnarnerannik
kinguneqartarpoq.
Suleqatigiinnissaq kissaatigigaat
Suliffeqarfiilli inuussutissarsiuteqartut oqartussallu
pinaveersaartitsinermut akisussaassuseqarnermullu tunngatillugu
suleqatigiinnerulernissaat kissaatigaat.
– Suleqatigiinnissaq inerteqquteqarnermiit iluaqutaanerussasoq upperaarput.
Imigassaq aalakoornartortalik pillugu politikki nutaaq pinaveersaartitsinermik,
paasissutissiinermik inunnillu isumaginninnikkut suliniuteqarnermik
tunngaveqartariaqarpoq — killilersuinerunani kisermaassinerunaniluunniit.
Nunatsinni kisermaassinissamut siunnersuut
Kisermaassinissamik siunnersuut ukiuni arlalinni uppernarsaatinik
tunngaveqarluartumik imigassaq aalakoornartortalik pillugu politikkimit Anna
Wangenheimip (D) aamma Maasi Pedersenip (IA) qaammammi matumani
siusinnerusukkut saqqummiussimasaannit aallaaveqarpoq.
Tassani imigassamik aalakoornartortalimmik tuniniaanerup tamarmi ukiut
tallimat ikaarsaarfeqarnikkut Pilersuisumit nunatsinni kisermaassilluni
aqunneqartalernissaa siunnersuutigineqarpoq.
Aamma pisinissamut ukiut killiliussaasut 18-iniit 21-nut
qaffanneqarnissaat, taamatuttaarlu ulluinnarni tuniniaanerup nalunaaqutaq
qulinit arfernup tungaanut ammasarnissaa kiisalu sapaatini nalliuttunilu
matoqqasarnissaa siunnersuutigineqarpoq.
Naalakkersuisut naapertorlugit imigassamik aalakoornartortalimmik
pisisinnaaneq atornerluinerlu annikillisinniarneqarput. Siunertaq Pisiffiup
Brugsenillu tapersersorpaat - periusiunngitsorli.