Politikikkut immikkut ilisimasalik EU-mit Nunatsinnut tikeraartoqarnera pillugu: Sillimaniarnermut politikki aatsitassarsiornerlu oqaluuserineqarput

Danmarkip EU-mi siulittaasuutitaqarneranut atatillugu nunat EU-mi aallartitaat EU-llu ingerlatsiviini atorfilittat qaffasissumik inissisimaffillit juulip 24-annit 27-annut Nunatsinnut tikeraarput. Nunanut allanut tunngasunut ministereqarfik Sermitsiamut taama ilisimatitsivoq.

Ministereqarfimmit oqaatigineqartut naapertorlugit, EU-mi siulittaasuutitaqartunut tamanut atuuttumik, nunani ilaasortaasuni aallartitat nunamut siulittaasuutitaqartumut angalasarnerat ileqquuvoq, aamma 2002-mi 2012-imilu qallunaat EU-mi siulittaasuutitaqarneranni Nunarput aamma tikeraarpaat.

Ukioq manna angalanerat Namminersorlutik Oqartussat suleqatigalugit aaqqissuunneqarpoq, 2024-milu aasakkulli pilersaarusiorneqalerluni.

Nunatsinni pissutsinik paasisaqatsiartut 

Nunanut allanut ministeriaqarfimmit oqaatigineqartut naapertorlugit angalanermi siunertaavoq, ”EU-p Nunattalu akornanni attaveqarnerup nukittorsarneqarnissaa kiisalu aallartitat Nunatsinni pissutsinut – ilaatigut silap pissusiata allanngoriartorneranut, aatsitassarsiornermut Issittumilu isumannaatsuunermut – tunngasunik ilisimasaqalernissaat”.

Pissutsinik misissueqqissaartartoq aamma Tænketanken Europami pisortap tullia, Ditte Brasso Sørensen, naliliivoq USA-p Nunatsinnik soqutiginninnera pissutigalugu sillimaniarnermut politikki oqaluuserisassanut ilanngunneqarsimasoq, tamatumali saniatigut EU-p Nunattalu aatsitassat pillugit periaatsimikkut suleqatigiinnerat aamma oqaluuserineqarsimavoq.

– USA-p tatisinerata akiornissaanut Danmarkip Nunattalu Europamiunit tapersersorneqarnissartik soqutigivaat, taamaattumik EU-mi nunat aallartitaasa tikeraarnerat sillimaniarnermut politikimik tunngaveqarpoq. Tamatuma saniatigut oqaluuserisassat allat pineqarlutik, tassalu EU-p Nunattalu aatsitassarsiornermik attaveqaasersuutinillu ineriartortitsineq pillugu suleqatigiinnerat. Aatsitassat pingaarutillit Nunatta aatsitassanut pingaarutilinnut tunngatillugu qanoq inissisimasinnaanera aamma Nunatsinni pinngortitami pisuussutit qanoq eqqortumik atorneqarsinnaanersut sammineqangaatsiarput. Angalanermi taamaattumi tamakku oqaluuserineqarsinnaasut ilagaat, Ditte Brasso Sørensen oqarpoq.

– Aatsitassat pingaarutillit piiarneqarneranni unammilligassap annersaa tassaavoq akisoorujussuunera. Taamaattumik aningaasalersorneqarsinnaanerat aningaasalersueriaatsillu qanoq ittut atorneqarsinnaanersut oqallisigineqarlutik. Tamatumunnga ilanngullugit Namminersorlutik Oqartussat Nunatsinni aatsitassarsiornissamut takorluugaat aamma nunaqavissunik sulisoqarsinnaanermut tunngasut oqallisigineqarlutik. Tamakku saniatigut nunat EU-mut ilaasortaasut paaserusuppaat, Nunatsinni suliffeqarfiit sorliit pigineqarnersut aamma periarfissat suunersut, Ditte Brasso Sørensen naliliivoq. 

Danmark 2025-mi decembarip 31-ata tungaanut EU-mi siulittaasuutitaqarpoq. EU-mi aallartitat tikeraarnerat pillugu Namminersorlutik Oqartussanit oqaaseqartitsisoqarsinnaasimanngilaq.