Birdie Sisimiormiu

Sapiitsoq. Persuarsiortuunngitsoq isummaminillu annissinissamut qunusuitsoq. Berda Larsen naapikkakku taamak misigivara. Alias Birdie. Taamak inuit ilisarisimaneruaat.

Nuup avataata tungaaniippugut. Issiavimmi qorsummi issiavugut imarsunnialaartumilu iluarisimaarujoorluta. Qatsungavoq, seqinnerluni aputillu qaallorissup Ukkusissaq tippersuartullusooq ulissimavaa. Manna aliannaalluinnartuuvoq. Birdiellu ornissallugu nuannarisaraa. Maaniikkaangami silarsuani ulapaarfiusoq qimassimasarpaa.

Berda Larsen filmimi maanna takutinneqartumi «Kalak»-mi Karinaavoq, taannalu sapaatip akunnerisa marluk matuma siorna takutinneqaqqaarpoq. Tamanna tissinakujuttumik aallartippoq.

- Ullut ilaanni Nuummi filmfestivalertoqarnerani arnap Kim Leinep atuakkiaa «Kalak» atuarsimaneriga, qanorlu isumaqarfigineriga aperivaanga. Atuagaq iikkamut miloriussimallugu, kingornalu attoqqissimanagu akivara, taanna oqaluttuarpoq.

Arnaq aperisoq kingorna Isabella Eklöfiusoq paasivaa. Filmimik «Kalak»-mik ilitsersuisoq.

- Kingorna tamanna illaatigisarparput, qungujulluni oqarpoq.

Berda Larsenili uterfigeriartigu.

Sisimiormioq

Sisimiormiuuvoq. 1994-imi inuuvoq.

- Anaanama qatanngutikkalu marluk kisimiilluni perorsarpaatigut. Arnaannaavugut, taanna oqarpoq cigaretilu ikillugu.

Anaanaa Malina Larsen ilinniartitsisuuvoq soraarneq. Nammineq oqartarneratut anaanagalugulu ataatagaa.

- Imatut ataatamik amigaateqarsimanngilanga. Inuit oqarnerusarput: Naak ataatat? Ataataqanngilatit? Isumaqarpallaanngilaq, taanna oqaluttuarpoq.

Birdie qatanngutigiinni akullequtaavoq. Piffissaq annerusoq nukkani peqatigalugu atorpaa. Pinnguaqartorsuunngillat, taamaammallu takorluuisinnaanertik atortarpaat, taannalu killeqanngilaq.

- Ilaanni takorluuisinnaassuserput kisiat pigisarparput. Meeqqanut ilisimatusarnermik aallakaatitassiaq “Lille nørd” issuartarparput, nalaasaarfiup akisitai putoortarpavut, namminerlu qummoroortaatinik sanasarluta, taanna oqaluttuarpoq.

Eqqaamasaasa aappillersippaat, isaalu seqinersiutit Ray Banit tunuanniittut qillaallapput. Kingorna inuusuttuaraanermini ataataminik amerlanernik qatannguteqarluni paasivaa.

’Niviarsiaratsialaagunarpoq’

Berda Larsenip atuarnini tamakkerlugu”Minngortuunnguup Atuarfiani” ingerlappaa, anaanaatalu ilinniartitsisuunera pissutigalugu ilinniartitsisup paniatut isigineqartarpoq. Taaguut taanna pisussaaffiliisuuvoq. ’Niviarsiaratsialaagunartoq’ inersimasut eqqarsartarput. Tamanit naalannerpaaq.

- Taamaanngilluaasarporli. Immannguaq, kisianni naamik, taanna oqarpoq.

Nukappiaqqanik paanninneq atuarfiullu pisortaanukartitaaneq akuttunngitsumik pisarpoq.

- Qinngasaarineq annertuumik atorneqarpoq. Qinngasaarneqaraangama alaannartarnerat pikkoriffigaara, ikinngutikkali qatanngutikkalu qinngasaarneqaraangata aalassattarpunga. Akerlilertarpakka, tamatumalu nukappiaqqanik paannittarnera atuarfiullu pisortaanukartinneqartarnera kingunerikkajuttarpaa, Birdie oqarpoq.

Aqqaneq-marlunnik ukioqarluni aviisinik agguaasartutut suliffittaaqqaarpoq. Taamanikkulli sulilerpoq. 14-inik ukioqarluni uteriisertuarnermigut neriniartarfimmi saqisutut sulilerpoq.

- Angajoqqaajusoq takullugu aningaasaqarnikkut ikiorneqartariaqarnera paasigaanni, sulinissamut kajumissuseq takkuttarpoq, taanna oqarpoq.

Meeqqat atuarfianni naammassigami ukioq ataaseq sulerinngilaq, kingornalu Sisimiuni ilinniarnertuunngorniarfimmi atualerpoq.

Kingorna Berda Larsen filmiliornerup silarsuaanut appakaatinnginnermini takornarialerinermik suliaqatsiarpoq. Taanna nuannarisavissuaraa. Silarsuup taassuma iluani nutaaliorsinnaanermik suliaqartarpoq, tassanilu misigissutsiminik annissisarpoq.

- Meeraagallarama anaana qatanngutikkalu filmeqatigalugit, filmi siornatigut takusimanngikkaluarlutigu filmip qanoq naajumaarneranik oqaluttuuttarlugit eqqaamavara. Soqutiginninnera taamanikkulli aallartereerpoq, Birdie oqarpoq.

Siullermik filmit ataasiinnaanerannik eqqarsaqqaarpoq. Tamanna filminik naatsunik, nipilersornermik videolianik, filminillu allaanerusunik takutitsivigineqarnissami tungaanut isumagaa. Tassanngaannaq suut tamarmik ilungersunarnerulerput, tiguartivipporlu.

Sammivissivoq. Taanna tassa suliassaralugu paasivaa.

- Nalinginnaasumik isiginnaartitsisartuunngilanga, ilitsersuineq manuskripitinillu suliaqarneq suliarinerusarpakka, taanna oqaluttuarpoq.

Kalak

Berda Larsenip filmimi ”Kalak”-mi, qallunaap-norskip Kim Leinep eqqaamasalikkersaarutaani, imminermillu oqaluttuaani allaaserinnittartunit nersualaarneqaqisumi, isiginnaartitsisuunissamik angernera immikkut patsiseqarpoq. Atuagaq qanigisanik atoqateqarnermik, atornerluinermik kalaallillu kulturiannik kalaallinillu naapitsinermik aalassannartumik imaqartoq annertuumik oqallisaavoq.

- Ilitsersuisunngussaguma pikkorissoq manuskriptimilluunniit pitsaasumik allassaguma, assiliiviup saavani nikorfasinnaaneq ilinniarlugulu paaseqqaartariaqarpara. Isiginnaartitsisartut qanoq misigisarpat? Suut ilungersunarpat? Danmarkimi filmiliorneq ilinniarsinnaallugu nalunngilluarpara, Kalaallit Nunaalli qimakkusunngilara, taamaammallu allatut ajornartumik imminut ’ilinniartittariaqarpunga’, nunatsinnilu periarfissakka tamaasa atorluarlugit, Berda Larsen oqaluttuarpoq.

Karinatut isiginnaartitsisartutut inuttaliineq filmimi pingaarutilimmik siullermeerluni inuttaaffigaa, illuatungaanullu nooriasaarneq sivisulaamik sungiunniaqqaartariaqarpaa.

- Nunatsinni assersuutigalugu immitsinnut ikiullaqqissuuvugut, tamatumani ilitsersuisuuneq, ikiortaaneq isiginnaartitsisartuunerluunniit apeqqutaatinnagu. Qallunaanik suleqateqarnermi makku atuupput: aana suliat, tassa suliassat tamarmi, taanna aallunniaruk, taanna oqarpoq.

Taamaammat suliassami ’nutaap’ sungiunniarnera sivisunaalaarpaa.

- Taakku isaanni akulerussinnaanngilanga suliamalu avataani ikiuussinnaananga. Tanitseriarluni filmiliaritilluni oqaatigisassat oqaatigiinnartarlugit eqqumiilaarpoq. Tassa tamarmi, Berda Larsen oqarpoq.

Karinamut tarrarsorpoq

Berda Larsenip ”Kalak”-mi inuttaaffia tassaavoq pingaarnertut inuttaasup Janip saniatigooralugu naapittagaa. Arnaq misigittaatsoq Janip pitsaanngitsumik pisagaa. Filmimi assilisaq aalajangersimasoq Birdiep inuttaaffia torrallallugu naatsumik takutippaa.

- Nukappiaraasunga ataatap atornerluppaanga. Tamanna oqaluttuarinikuunngisaannarpara, Jan Karinamut oqarpoq.

- Tassa inuit ajortumik pinissaannut illit utoqqatitsissutit? Aamma uanga pinngitsaalineqarlungalu atornerlunneqarnikuuvunga. Sooq illit allaanerusutut ilinnut isigivit, Berda Larsenip inuttaaffia Karina ajasuunngivilluni akivoq.

Misigissuseqarpasinngitsumik isigiinnarpaa, namminerlu ullaakkut makiaarniarami ingerlaqqullugu.

Berda Larsenip inuttaaffigisani tarrarsorfigalugu oqaluttuaraa.

- Karinap kinaassusaata ilaa nalinginnaanngitsuuvoq, peqatigisaanillu suut tamaasa nassuiaatissarsiorniartarpai. Inuttaaffimma pinerani inuuninni inissisimanerma akuereqqanera tikeqqavara, inuttaaffigali kamaqarlunilu sakkortoorujussuummat, soraaraangama iperarnissaa ajornakusoortittorujussuusimavara, Berda Larsen oqaluttuarpoq.

Qujanartumilli aappaa Salik Gudmundsen Lennert isiginnaartitsisutut ilinniarsimasuuvoq.

- Tapersersortorujussuuaanga, angerlaraangamalu inuttaaffimma iperarnissaanik ilinniartippaanga, Berda Larsen oqarpoq.

Naak isiginnaartitsisartunngornissani isumaliutigisimanngikkaluarlugu, filmiliaritinneq nuannarivaa.

Berda Larsen siunissami qaninnermi nererusunngisaqarpoq. Spandauerit.

- Immiunneqarnitta ilaa uteqattaartuarparput, tassanilu taakku nerivagut. Ulloq manna tikillugu taakku nerinngilakka, sorsaativippakkami. Ajornerpaarlu tassaavoq immiunneqarnerput taannarpiaq killuinermi peerneqarmat, taamaalillunilu filmimut ilanngunneqarnani, taanna illarluni oqarpoq.

Berda Larsenip isiginnaartitsisutut sulinini nuannareqaa siunissamilu saaffigineqassaguni isiginnaartitsinermi periarfissarsisinnaanerminut ammavoq.

Maannali manuskriptinik allanneq iluarisimaarlugu ingerlappaa.