Siumup Namminersorluni oqartussaanermut inatsimmi § 21 atuutsikkusuppaa

Inatsisartuni Inatsisinut Ataatsimiititaliap namminiilivinnissamut naalakkersuisoq Siumumeersoq Vivian Motzfeldt sapaatip akunnerani matumani ammasumik isumasioqatiginiarlugu aggersarpaa, tassa Inatsisinut Tunngaviusussanut Isumalioqatigiissitap Inatsisinut Tunngaviusussanut siunnersuutaanut atatillugu.

Inatsisit tunngaviusussatut siunnersuutigineqartut suliareqqinneqarnissaannut atatillugu, innuttaasut akuutinneqarnissaat, Vivian Motzfeldtip 2023-mi Inatsisartut ukiakkut ataatsimiinneranni aalajangiisuulluinnartutut taavaa. Inatsisit atuutsinneqarnerannut ataatsimiititaliap innuttaasunik akuutitsinissamut atatillugu siunnersuutigineqartup imarisaanik piffissaliunneqartussanullu pilersaarutinik itisilerititsinissaq kissaatigineqarpoq.

Inatsisilli Tunngaviusussat, aamma naak innuttaasunik taasisitsinikkut akuerineqarsimagaluarpataluunniit Nunatta namminiilivinnissaanut aalajangiisuunavianngillat. Aalajangiisussarli tassaalluni Namminersorluni Oqartussaanermut inatsisip § 21-a taaguuteqartoq ”Nunatta namminiilivinnissaanut aqqutissaq” (Paasisat takukkit). Paragrafi taanna sisamanik alloriarfissaqarpoq, tamatumani Danmarkimi naalakkersuisut aamma Naalakkersuisut Nunatta namminiilivinnissaanut suliassanut, politikikkut aningaasaqarnikkullu atugassarititaasussanut isumaqatigiissuteqassallutik, innuttaasunik taasisitsinikkut akuersissutigineqaqqaartussamik. Aatsaat tamanna pereerpat Nunarput namminiilivissinnaavoq. Taamaattumik Siumup Inatsisinut ataatsimiititaliamut ilaasortaatitaata Kuno Fenckerip inatsisit tunngaviusussat naammasseqqaarnissaat utaqqeqqaarusunngilaa:

– Namminersorluni Oqartussaanerup atuutilerneranit ukiut 15-it qaangiunneranni namminiilivinnissamut aalajangiisuusumik alloriartoqartariaqalerpoq, tamannami Namminersorneq pillugu Inatsimmi § 21-mi allaaserineqarmat, Kuno Fencker Sermitsiamut oqarpoq. 

Namminersorneq pillugu inatsimmi pineqartoq tassaavoq, Danmarkimi naalakkersuisut aamma Naalakkersuisut isumaqatigiinniarnissaat, Kuno Fenckerilli Inatsisartut upernaakkut ataatsimiinnissaanni, apriilip tallimaanni aallartittussami siunnersuutiginiarpaa, tamanna pillugu sulineq isumalioqatigiissitami qallunaat kalaallillu politikeriinit peqataaffigineqartumi ingerlanneqassasoq. 

Landsrådep 70-ikkunni aamma Inatsisartut 00-ikkunni Danmarkimi naalakkersuisut toqqaannartumik saaffigaat, isumalioqatigiissitanik marluusunik, tassa 1979-imi Namminersornerulernermik aamma 2009-mi Namminersorluni Oqartussaanermik pilersitsinissanik suliaqartussanik pilersitsisoqarnissaa siunnerfigalugu. Innuttaasunik aatsaat taasisitsisoqarluni inatsisissatut siunnersuummik naammassereersumik saqqummiussisoqareerneratigut, qinersisartut taamaalillutik inatsisissatut siunnersuutigineqartut imarisassaannik kingunerisassaannillu ilisimasassaqarluarniassammata. 

Namminersorluni Oqartussaanermut inatsimmi § 21-mi imm. 1-imi aalajangersarneqarpoq, Nunatta namminiilivinnissaa inuiannit kalaallinit aalajangiiffigineqassasoq, Namminersornerli pillugu Isumalioqatigiissitamit 00-ikkunni isumaqartoqarluni kalaallit namminneq nassuiagassarigaat innuttaasut politikerinut qanoq piginnaatitsissanersut. 

Kuno Fenckerip siunnersuutigaa, Namminersornerulernermut aamma Namminersorluni Oqartussaanermut periuserineqarsimasut assigalugit, Inatsisartut inuiaqatigiinnut kalaallinut sinniisutut Naalakkersuisut piginnaatissagaat Danmarkimi naalakkersuisunut attaveqassasut, namminiilivinnissamut isumalioqatigiissitamik pilersitsinissaq siunertaralugu. Tassa taamaalilluni isumaqatigiinniarnissat aallartinnissaat pillugit innuttaasunik taasisitsisoqassanngilaq, isumaqatigiinniarnerilli inernerat taasissutigitinneqassalluni. 

Naalagaaffinngornissaq anguniagaasoq 

Namminiilivinnissaq ukiuni makkunani politikerinit innuttaasunillu oqallisigineqarluarpoq, taamaattorli Danmarkimi naalakkersuisut aamma Naalakkersuisut inaarutaasumik isumaqatigiissuteqartinnagit namminiilivinnissaq Nunatsinnut innuttaasunullu ataasiakkaanut qanoq kinguneqarumaarnersoq kialuunniit ilisimanngilaa. Oqallinnermi ilisimasat piviusut pivallaarnagit misigissutsit aallaaviunerusarput. 

– Qallunaat/kalaallit namminiilivinnissamut isumalioqatigiissitaata suut angussanerai naatsorsuutigaajuk? 

– Siumup avissaarnissaq anguniagarinngilaa, tassaallunili naalagaaffimmik pilersitsinissaq, Nunarput taamaalilluni politikikkut tamakkiisumik kiffaanngissuseqarluni akisussaaffeqarlunilu nunanik sanilitsinnik kangitsinniittunik kititsinniittunillu nunarsuarmiunillu allanik suleqateqarsinnaaniassammat, Kuno Fencker oqarpoq. 

– Taamaattumik isumalioqatigiissitap Nunatta Danmarkillu ullutsinnut naleqquttumik inuinnaallu naalakkersueqataanerat naapertorlugu suleqatigiissuteqarnissartik sulissutigisariaqarpaat, tassa tamanna nunanut pineqartunut marluusunut inuinullu naleqqunnerpaassappat. Tamatumali qanoq inerneqarsinnaanera aamma periarfissat tamaasa oqaatigissallugit maanna siusippallaarpoq, partiimmi tamarmik tikkuagaat tamarmik sammineqartariaqaramik: Naalagaaffittut kisimiilluni oqaasissaqarneq, qilersorsimanngitsumik naalagaaffimmik suleqateqarneq, Atlantikup avannaani naalagaaffiit ataatsimoorfiat, naalagaaffeqatigiit avissaarnerisa kingorna suleqatigiinnissaq, ataatsimut kunngeqatigiinnissaq, naalagaaffeqatigiinnissaq 2.0 – immaqalu allarluinnarmik. 

– Ukiuni 303-ni ataatsimut oqaluttuarisaanerput ataqqigatsigu, Danmark suleqatigalugu namminiilivinnissamut periarfissat misissoqqaartariaqarpavut, kisiannili suleqatigiinnissamut periarfissat allat mattunnagit. Nunarsuarmi allanngorartuartumi periarfissat maannakkut atuuttut misissornissaat Kalaallit Nunaannut pingaaruteqarnerpaavoq – aamma namminiilivinnerup kingorna nunanik allanik suliniaqatigiiffinnillu suleqateqarnermi oqaasissaqarfinnik annaasaqaraluaraanniluunniit, soorlumi tamanna Danmarkip EU-llu akornanni takoreeripput.

– Kalaallit Nunaannut naammaginartumik angusaqarnissamut periarfissat qanoq nalilerpigit?

– Isumaqatiginninniarnerni aallaaviusoq qujanartumik ersarissumik nassuiarneqarsimavoq: Qallunaat/kalaallit namminersorneq pillugu isumalioqatigiissitaata 2008-mi isumaliutissiissummini allappaa, Danmarkip Kalaallit Nunaatalu isumaqatiginninniarnerat isumaqarluartumik ingerlanneqassasoq, illuatungeriit imminnut naleqqussarniarlutik ilungersorneranni, Kuno Fencker oqarpoq.

Namminiilivinneq siulliuteriarlugu inatsisit tunngaviusussat tulliullugit

 Inatsisinut ataatsimiititaliap naalakkersuisunullu ilaasortap sapaatip akunnerani matumani ammasumik isumasioqatigiinnerat uterfigeqqeriartigu. 

– Inatsisinik tunngaviusussanik suliaqarneq aamma namminiilivinnissamut isumalioqatigiissitaq imminnut aporaatissanngillat?

– Naalagaaffinngortussamik pilersitsineq inatsisinut tunngaviusussanut ilanngunneqassaaq, taamaattumik inatsisissat tunngaviusussat pillugit innuttaasunik taasititsinissaq sioqqullugu namminiilivinnissaq pillugu innuttaasunik taasisitsinissaq tulleriinnilerneqartussaavoq. Tamannali tunngaviusumik inatsisissaq pillugu innuttaasunik paasissutissiiuarnissatsinnut peqataatitsiuarnissatsinnullu akornutaassanngilaq, taannami inatsisissatut tunngaviusussatut siunnersuutaavoq inaarutaasumik suliaanani, Kuno Fencker oqarpoq.

Tamatumunnga atatillugu ilimagineqarsinnaasutut, kingusinnerpaamik apriilimi 2025-mi Inatsisartunut qinersisoqassaaq. Innuttaasunik akuutitsineq qinigaaffiup tulliuttup aallartinnera ilanngullugu, nutaamik katitigaanikkut pissaaq – aamma immaqa Naalakkersuisuni Inatsisartunilu nutaamik pingaarnersiuisoqassalluni.

Inatsisinut ataatsimiititaliamut ilaasortaapput Siumumeersut Anders Olsen (siulittaasoq) aamma Kuno Fencker, Naleqqameersoq Emanuel Nûko (siulittaasup tullia) aamma Inuit Ataqatigiinneersut Asii Chemnitz Narup aamma Harald Bianco.